keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Lautapelejä

Pari viikkoa sitten ystäväni löysi aktivointipelejä aivan mahtavalla alennuksella. Pyysin häntä tottakai tuomaan pari peliä meillekin, jos Riiviöt vaikka innostuisivat. Tästä saa taas lisää kivaa aivojumppaa.

Tänään laitoin pelit ensimmäistä kertaa testiin. Latasin kolot täyteen nameja ja annoin pelit Riiviöille. Mymmeli hoksasi jutun juonen melkein heti, ja alkoi tehokkaasti siirrellä palloja pois namien tieltä. Mörkö syttyi ajatukselle hiukan hitaammin, mutta sai kätevästi siirreltyä palikoita ja napsi herkut talteen.

Näin näppärästi herkut katoavat parempiin suihin!

Kerran tulit kuvaamaan, niin katsellaan mieluummin parvekkeelle.


tiistai 14. helmikuuta 2017

Paljon melua virtsanäytteestä

Riiviöt pääsivät taas avustamaan palvelijatarta opinnoissa ja lahjoittivat virtsanäytteen tutkittavaksi spesifisen bakteriologian labroihin.

Itse virtsanäytteen saaminen oli yllättävän vaivatonta. Otin kissoilta illaksi hiekkalaatikon pois ja tarjosin tilalle tyhjän, pestyn, käytöstä jo poistuneen hiekkalaatikon. Meni pari tuntia ja Mörkö meni eteiseen vinkumaan vessahätää. Pari kertaa nostin arvon herran tyhjään laatikkoon ja lopulta hän suostui lirauttamaan pissit sinne. Tämän jälkeen kissat saivat vessansa takaisin.

Labrassa oli tarkoituksena tutkia näytteessä mahdollisesti kasvavia bakteereja. Yleensähän terveellä eläimellä näistä ei merkittävää kasvua löydy ja isommat kasvustot voivat kieliä tulehduksesta. Koska Mörköllä ei ole ollut minkäänlaisia virtsatietulehdukseen viittaavia oireita, emme odottaneet maljalla kasvavan juuri mitään.

Yllätys olikin siis suuri, kun seuraavana päivänä Mörkön maljalta löytyikin yli sata bakteeripesäkettä. Kävin jo pienessä mielessäni läpi kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin skenaariot siitä, mistä pöpö olisi voinut löytää tiensä näytteeseen.

Aloimmekin siis selvittää, mistä bakteerista oikein on kyse. Teimme gramvärjäyksen ja viljelimme bakteerin uudestaan veriagarille. Veriagarille viljellystä bakteerista teimme lisätestejä, joilla tutkimme muun muassa onko bakteeri oksidaasinegatiivinen vai -positiivinen ja miten se käyttää laktoosia.

Testien perusteella saimme selkeäksi tulokseksi E. Colin. Tässä kohtaa haluan vielä korostaa, ettei kummallakaan kissalla ole ollut minkäänlaisia virtsatietulehdukseen viittaavia oireita. Keskustelimme labroissa mukana olleiden opettajien kanssa, mistä bakteeri mahdollisesti olisi voinut näytteeseen päätyä ja arvelemme näytteen olleen ulostekontaminoitunut. E. Colihan toki aiheuttaa myös virtsatietulehduksia, mutta se kuuluu myös tasalämpöisten suoliston normaaliflooraan. Jos bakteeri olisi peräisin virtsateistä, olisi havaittavissa myös oireita voimakkaasta tulehduksesta.

Tässä keississä minusta korostuu hyvin näytteenoton steriiliyden tärkeys. En tiedä onko uloste peräisin vanhasta hiekkalaatikosta vai Mörrin pyllykarvoista. Voi olla, ettei (omasta mielestäni) perusteellinen puhdistus saanut sittenkään ihan kaikkea kakkaa pois vanhasta laatikosta, tai voi olla, että Mörkö ei ollut pessyt takamustaan kunnolla edellisen vessassakäynnin jälkeen. Vaikka eläinlääkärille harvemmin viedään näytteitä ellei ole selkeää syytä epäillä jotain, olisi tämmöinen näyte todennäköisesti tuonut väärän positiivisen tuloksen ja kissa saanut turhan antibioottikuurin.

Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Sattuuhan näitä :)


maanantai 6. helmikuuta 2017

Tasapainotyyny

Aloin jokin aika sitten miettiä Riiviöille uutta opetettavaa "perinteisten" temppujen lisäksi. Pari viikkoa sitten sain väläyksen kokeilla kissojen kanssa pientä jumppaa tasapainotyynyn kanssa!

Inspiraation tähän sain dobosta. Dobo on koirille (joten miksei siis myös kissoille) ja omistajille suunniteltu liikuntamuoto, jonka tarkoituksena on kehittää tasapainoa, lihaskuntoa, kehonhallintaa ja liikkuvuutta. Lisää lajista kannattaa lukea TÄÄLTÄ

Mikä tää niinku on?

Ai kuuluisko tän kanssa tehdä jotain?

Ihan ensimmäiseksi liikkeeksi ajattelin opettaa kissoja nostamaan etutassut tasapainotyynyn päälle. Kuvittelin tämän olevan helppo aloitus. Pyhpah. Molempien Riiviöiden mielestä ajatus käpälien nostamisesta tyynylle oli suorastaan naurettava. Houkuttelin ties millä ja palkkasin pienimmästäkin vilkaisusta tyynyn suuntaan, mutta kumpikaan pojista ei suostunut koskettamaan edes pikkuvarpaallaan tyynyyn. Tällä tavoin kulutettiin melkein viikko.

Mitähän tästä pitäisi ajatella?

Jotain mätää tässä on pakko olla

Lähdettiinkin sitten lähestymään temppua vähän toisesta suunnasta. Työnsin tasapainotyynyn takaisin nurkkaansa, jääköön se ajatus hautumaan hetkeksi. ja otin kattilan esille. Aloin opettaa samaa temppua kattilan kanssa, ja (koska kattila on ilmeisesti vähemmän tyhmä esine kissojen mielestä?) Mörkö tajusi homman jujun jo ensimmäisellä treenikerralla. Tassut nousivat kattilan päälle ihan tuosta vain! Treenailtiin kattilan kanssa niin innoissamme, ettei olla vielä keretty napsia edes kuvia tästä välivaiheesta. Kattilavaiheessa liitin temppuun mukaan myös käskysanan "ylös".

Viikonloppuna satiin temppu kattilan kanssa sille mallille, että kaivoin tänään taas tasapainotyynyn esiin nurkastaan. Tyyny oli ilmeisesti edelleen Riiviöiden mielestä varsin epäilyttävä, mutta tehtiin kuitenkin selkeää edistymistä parin viikon takaiseen verrattuna. Mörkön kanssa päästiin tänään siihen vaiheeseen, että tyynyä voi jo koskettaa tassulla. Enää pitäisi siis saada molemmat tassut tyynylle ja kissa varaamaan myös painoa etutassuille.  Ei siis muuta kuin treeniä, treeniä :)

maanantai 30. tammikuuta 2017

Rentoilua

Harmaa arki yrittää kiristää otettaan niin palvelijattaresta kuin Riiviöistäkin. Silloin, kun pahin väsy yllättää vetäydytään yksissä tuumin sohvan nurkkiin huilaamaan. 

Kisuna olemisen sietämätön keveys
Rentoa viikon alkua!

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Kysymyksiin vastauksia

Nyt on aika suurelle kysymyspostaukselle! Kiitos hirmuisesti kaikille, ketkä laittoivat kysymyksiä, että saatiin vähän sisältöä! Eiköhän sitten pidemmittä puheitta laiteta töpinäksi


Ensimmäiset seitsemän kysymystä on osoitettu suoraan Mörkölle eräältä ihanalta mustavalkoiselta kissaneidiltä:

1. Mikä on Mörkö lempiruokasi, entä lempiherkkusi?

Lempi ruokani on ihan selvästi raksut! Herkuista porsaan sydän on korkeimmalla listan kärjessä, mutta kuivattu kana tulee heti perässä. 

2. Tykkäätkö minusta? 

Tottahan toki, tämähän on selvä juttu!

3. Mitä harrastat? 

Palvelijatar vastaisi, että me harrastetaan Mymmelin kanssa ulkoilua ja kaikenlaisia hassuja temppuja. Minä vastaisin ehkä hiukan toisin ja sanoisin, että meidän juttu on ennemmin yleinen riiviöinti ja piiitkät päiväunet.

4. Mikä on lempileikkisi? 

Kaikkien rapisevien asioiden pyörittely ja niiden viskominen ympäri taloa! Mymmelin lempileikkejä ovat noutoleikit. Se jaksaa vaikka kuinka kauan kantaa leluja palvelijattarrelle ja sitten juosta hölmönä niiden perään. Hassu veikka.

5. Oletko sylittelijä vai oman paikan pitäjä? 

Jos oikeat ihmiset ovat paikalla niin sitten olen sylittelijä, muuten pidän mieluummin hajurakoa. Mymmeli sen sijaan sylittelee vain palvelijattaren kanssa, muut ei kelpaa. 

6. Montako rappua teillä on? 

Asutaan viidennessä kerroksessa.

7. Koska nähdään? 

Ihan koska vain <3


Loput kysymykset koskivat molempia Riiviöitä

8. Sisustatteko usein ilman palvelijan lupaa?

Joo sisustetaan kyllä! Yksi surullisen kuuluisa telkkari ei miellyttänyt meidän silmää, joten päätettiin yhdessä tehdä se käyttökelvottomaksi, jonka jälkeen palvelijatar halusi hankkiutua siitä eroon. 

9. Entäs onko riiviöinti kivaa aamulla, päivällä, illalla vai yöllä?

Riiviöinti on aina kivaa! Parasta se kuitenkin on illalla ennen puoltayötä palvelusväen yrittäessä mennä nukkumaan, tai sitten aamuyöstä ennen kuin kenenkään herätyskello soi.

10. Tykkäättekö possunsydämestä ja jos ette niin, miksi ette koska sehän on P-A-R-A-S-T-A!!! 

Tottakai tykätään!!, sehän on uskomattoman hyvää!!!



Viimeinen kysymys oli osoitettu suoraan palvelijattarelle!

11. Haluaisitko joskus rotukissan, ja jos joo niin minkä?

Olen kyllä miettinyt rotukissan hankintaa joskus tulevaisuudessa. Tällä hetkellä ei aika ja resurssit riitä kolmannelle kissalle, joten tämä tapahtuisi todellakin vasta joskus kaukana tulevaisuudessa. Roduksi olen miettinyt maine coonia, norjalaista metsäkissaa tai siperiankissaa. Mitään älykkäitä ja järkeviä perusteluja näille ei oikeastaan ole. (Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin olen näistä rotukissajutuista hiukan kujalla...) Maine coonissa viehättää suuri koko ja muut rotu ominaisuudet, minulla on myös kivoja kokemuksia kyseisestä rodusta. Samoin siperiankissasta olen saanut hyviä kokemuksia, ja nämä kolme tuntuisivat rotuina "omimmilta". Mutta onneksi näitä ehtii vielä miettiä monta kertaa :)

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Pelkojen voittamista


Tänään olimme taas Riiviöiden kanssa mukavalla sunnuntaikävelyllä. Oli kivat pari astetta pakkasta ja lunta edelleen maassa. Tuntuu etten voi hehkuttaa tuota lunta tarpeeksi, olen niin iloinen siitä, että saatiin kuitenkin talveksi lunta maahan. Mutta päivän paras juttu ei tosiaan nyt ole lumi, eikä pakkanen, eikä edes sunnuntaiulkoilut, vaan se, että Mörkö käveli rappukäytävän ihan itse alaovelta asunnolle! Tämä oli meille nyt iso voitto. Herraa tottakai lahjottiin tästä hyvästä isolla kasalla herkkuja ja hirmuisella määrällä kehuja. <3 Vielä me saadaan lievä rappupelko kuriin ja liikutaan rapussa ilman, että kissaa tai omistajaa jännittää yhtään.


Ajateltiin nyt myös polkaista käyntiin kysymyspostaus. Onko jotain, mitä olet aina halunnut tietää Riiviöistä (tai palvelijattaresta?), muttet ole täältä blogin puolelta vielä saanut vastausta? Nyt on tilaisuus esittää ihan minkälaisia kysymyksiä vaan (pysytäänhän kuitenkin asiallisina) ja me vastataan parhaamme mukaan. Kasaamme kysymykset ja vastaukset yhteen postaukseen, vähän kuin ystäväkirja meiningillä. Aikaa kysellä jätetään pyöreästi ensi viikon sunnuntaihin (22.1.) asti.

Samalla meinasin kartoittaa, että millaisia juttuja te lukijat täältä haluatte lukea, Onko jotain erityisiä toivepostauksia tai postausideoita, mitä haluaisitte Riiviöiden toteuttavan?

perjantai 13. tammikuuta 2017

Talven tuulia


Viime viikonloppuna oli jälleen ihanat säät mennä kisujen kanssa haistelemaan talven tuulia ja räpsimään kivoja talvikuvia. Jouluna kuvauskalustomme sai kauan odotettua päivitystä parempaan suuntaan, jippii! Jatkossa pyritäänkin laittamaan tänne blogin puolelle hiukkasen laadukkaampia kuvia ja jätetään ne hätäisimmät kännykkäräpsyt tuonne instagramiin ;)


Talvi ei ole vaikuttanut Riiviöiden ulkoilukäytäntöihin oikeastaan ollenkaan. Isoimmilla pakkasilla ei tietenkään mennä ulos, mutta pikkupakkanen ei kumpaakaan herraa vaivaa. Molemmilla on paksu pohjavilla, joten kylmä ei pääse yllättämään. Mörkölle lumi oli viime talvena iso ihmetyksen aihe, mutta tänä vuonna se ei herättänyt minkäänlaista reaktiota. Mymmelillä jää välillä nuoskalunta paukuiksi varpaiden väliin ja niitä pitää pysähtyä joskus montakin kertaa ravistelemaan pois :D

Viime aikoina ulkoilumme on kuitenkin jäänyt muista syistä vähemmälle. Rappuun tutustuminen otti isosti takapakkia Mörkön säikähdettyä pahanpäiväisesti hissistä ilmestyneitä lastenrattaita. Tämän episodin jälkeen Mörkö ei ole tykännyt kulkea rapussa omin jaloin ja matkustaa sen matkan sylissä. Mutta pienin askelin edetään taas. Mymmeliltä rapussa kulkeminen sujuu jo lähes kokonaan ongelmitta.


Joku ihana tyyppi on jaksanut täyttää läheisessä metsässä sijaitsevaa lintulautaa ahkerasti. Ruokintapaikalla on aina älyttömän paljon pikkulintuja parveilemassa, ja Mörkön kanssa lenkki meinaa jäädä lyhyeksi herran jäädessä tuijottelemaan tirppatelkkua. Palvelijatarkin on ihan tylsä, kun lintuja saa vain katsoa, eikä koskea. Yhdestä pulleasta tipusta voisi valmistaa vaikka hienon juhla-aterian Pepsille.

Mymmeli kyllä myös noteeraa linnut, mutta saalistushommat voi jättää muille.


Toivottavasti nämä ihanat lumet nyt säilyisivät täällä pääkaupunkiseudullakin! Sateessa valjastelu on ihan tylsää.